Tackar och bockar!

http://www.piteabk.net/uthyrning.php

Näissä hulppeissa puitteissa, Piteån brukshundklubbenin "tilalla", Svenska Collieklubben ja Svenska Collieklubben Norrbottens LO järjestivät kaksi virallista näyttelyä menneenä viikonloppuna. Nahkoja oli ilmoitettu 6 kappaletta ja pehkoja 58. Eli ruottalaiset ei ymmärrä hyvän päälle. ;-)

Perjantai-iltana, Pieni kansani laulu-esityksen jälkeen, hiukan kauhistutti ajatuskin aikaisesta aamuherätyksestä ja ajomatkasta Piteåån. Väsyneenä laitoin herätyksenkin väärin; kännykkä herätti siihen aikaan, kun minun piti olla jo ajomatkalla. Hauen lähtö. Ilman aamupalaa, tukka märkänä, kamera jäi kotia. Onneksi on se yksi pelastava tunti. Tack!

Ihan hyvissä ajoin olin perillä. Kun ajoin klubin pihalle, tuumailin, että ei täällä kyllä taideta näyttelyä pitää. Paikka oli täysin autio ja hiljainen. Se on se ruottalainen tyyli. Härregyy, suomalaiset olisivat jo ressanneet ja olleet ojennuksessa! Mutta niin vain näyttely alkoi ajallaan ja kaikki systeemit sujuivat hienosti. Ihmeellinen kansa.

Yleensä AINA Ruottissa paistaa aurinko ja ihmiset fiikaavat ulkona. Tällä kertaa satoi vettä ja ihmiset fiikasivat ulkona. Miten ruottalaiset onnistuvat näyttämään kumisaappaissakin niin tyylikkäiltä??!?! Onneksi olin ottanut näyttelyteltan mukaan ja pystytin sen sateensuojaksi. Naapuriteltasta mulle kommentoitiin: Vi är säkra på det att du har korthårig collie (Oona oli siinä vaiheessa vielä autossa). Vastasin myöntävästi ja kyselin, että mistä niin voi päätellä. "Du ser ut som en korthårig collie." Otan sen kohteliaisuutena. Lukekaapas nahkacollien rotumääritelmä!

Lauantaina tuomarina oli eestiläinen Dina Korna. Oona putsasi pöydän: PN1, serti, ROP. Hienoa Omppu!

Iltapäivän finaaleja odotellessa olikin aikaa majoittua, syödä ja vähän levähtää. Lähitienoon lenkkimaastotkin totesin ihanteellisiksi.

Best In Show -finaalissa Oona jäi odotetusti kakkoseksi.

Illalla oli vielä grillafton. 150 kruunulla sai syödä vatsan täyteen ja vielä torttaa päälle. Oj, det var väldigt jobbigt att vara social på svenska! Jag var den ända från Finland....

Sunnuntaina tuomarina oli Helle Vitkar, Eestistä hänkin. Hän vaikutti kohtalaisen epävarmalta tai sitten häntä ei oltu kyllin hyvin perehdytetty ruotsalaiseen näyttelysysteemiin. Nahkat sujui hyvin, mutta sitten pehkojen kanssa hän alkoi kämmäillä. Olin erittäin iloinen siitä, että Oona oli tällä kertaa VAIN VSP ja saimme lähteä kotimatkalle! Kaksi Ruotsin sertiä tuliaisina yhdeltä viikonlopulta!

Ennen lähtöä piti vielä fiikata hyvin. Jäin kaipaamaan voffeleita med grädde ja punssirullia.